AI in AEC 2026: tekoälystä tulee työnkulkujen kysymys
AI in AEC 2026 järjestettiin Helsingissä 18.–19. maaliskuuta. Tapahtumassa käsiteltiin tekoälyn käyttöä rakentamisen, suunnittelun ja laajemmin AEC-toimialan käytännön työssä.
Tapahtuman ohjelmassa oli paljon vaikuttavia demoja, agenttipuhetta, ohjelmistotoimittajien näkemyksiä ja tutkimusesityksiä. Yksittäisten ratkaisujen sijaan mieleen jäi kuitenkin ennen kaikkea yksi laajempi havainto: tekoälyn hyödyntämisestä on tulossa yhä enemmän työnkulkujen, tiedonhallinnan ja toimintamallien kysymys.
Demoja oli paljon, mutta laaja käyttöönotto näytti olevan vaikeampi asia
Monissa esimerkeissä näkyi sama kuvio. Pieni ryhmä, jossa yhdistyivät toimialaymmärrys, ohjelmointikyky ja tekoälyosaaminen, oli rakentanut kiinnostavan pilotin tai sisäisen työkalun. Demot olivat usein vakuuttavia.
Kun keskustelu siirtyi siihen, ovatko ratkaisut jo laajasti käytössä oikeissa projekteissa ja koko organisaation arjessa, puhe muuttui varovaisemmaksi. Monessa tapauksessa ratkaisut olivat edelleen rajatussa testauksessa tai varhaisessa käyttövaiheessa.
Toimiva demo ei vielä tarkoita, että ratkaisu olisi muuttanut tapaa, jolla suunnittelutyötä tehdään.
Työkalut eivät yksin ratkaise, jos prosessi ympärillä ei muutu
Useissa puheenvuoroissa palattiin samaan ajatukseen eri suunnista. Yritykset voivat hankkia käyttöönsä Copilotin, GPT-työkaluja tai erilaisia agenttiratkaisuja, mutta vaikutus jää helposti rajalliseksi, jos tiedot ovat hajallaan, prosessit epäyhtenäisiä ja vastuut epäselviä.
Käytännön esteet eivät siis näytä olevan vain mallien suorituskyvyssä. Usein suurempi ongelma on se, että organisaation tapa tehdä työtä on edelleen rakennettu ilman näitä uusia teknologioita. Silloin tekoäly istutetaan vanhaan rakenteeseen sen sijaan, että itse työnkulkua mietittäisiin uudelleen.
Agentti-sanaa käytettiin hyvin väljästi
Lähes mikä tahansa tiedon hakemisen, muuntamisen tai siirtämisen ympärille rakennettu ratkaisu saatettiin nimetä agentiksi.
Tämä ei ole vain terminologinen yksityiskohta. Jos kaikki putken osat nimetään agenteiksi, keskustelu muuttuu helposti epätarkaksi. Käytännössä olisi hyödyllistä erottaa toisistaan esimerkiksi perinteinen automaatio, tiedonhaku, orkestrointi ja aidosti joustava agenttipohjainen toiminta. Muuten vaarana on, että tekninen näyttävyys peittää alleen sen kysymyksen, mitä järjestelmä oikeasti tekee ja kuinka luotettavasti sitä voidaan käyttää osana suunnitteluprosessia.
Ohjelmistotoimittajien viesti oli kiinnostava: ehkä työkalun käyttö ei ole jatkossa pullonkaula
Yksi ohjelmistotoimittajien suunnasta tullut teema oli, että tulevaisuudessa käyttäjän ei ehkä tarvitse hallita ohjelmistoa samalla tavalla kuin ennen. Jos BIM-mallia, detaljointia tai muita suunnittelutehtäviä voi ohjata yhä suoremmin luonnollisella kielellä, itse käyttöliittymän hallinta ei enää ole samalla tavalla osa ammattitaidon ydintä.
Tämä on kiinnostava näkökulma myös siksi, että se kyseenalaistaa ajatuksen siitä, että jokaisen suunnitteluorganisaation pitäisi rakentaa suuri määrä omia erillisiä tekoälyratkaisuja.
On aivan mahdollista, että osa hyödyllisimmistä kyvykkyyksistä tulee jatkossa osaksi ydinohjelmistoja. Silloin kilpailuetu syntyy siitä, miten hyvin asiantuntijat osaavat käyttää kehittyviä välineitä ja ennen kaikkea arvioida niiden tuottamia ratkaisuja.
Insinöörin vastuu ei poistu, vaikka käyttöliittymä helpottuu
Vaikka ohjelmisto voisi tulevaisuudessa tuottaa esimerkiksi teräsdetaljeja tai tehdä mallimuutoksia kehotteen perusteella, se ei poista asiantuntijan vastuuta. Jonkun on edelleen ymmärrettävä, onko ratkaisu teknisesti järkevä, lähtötietoihin sopiva ja toimituskelpoinen.
Siksi johtopäätös ei ole, että suunnittelu muuttuisi nopeasti täysin autonomiseksi. Pikemminkin näyttää siltä, että työkalut kehittyvät, mutta samalla asiantuntijan arviointikyvyn merkitys kasvaa. Mitä helpommaksi ohjelmiston käyttö tulee, sitä tärkeämpää on erottaa hyvä ratkaisu huonosta. Tärkeää on siis myös pitää huoli siitä, että tekijöiden substanssiosaaminen säilyy korkealla tasolla tulevaisuudessakin.
Mitä tästä jäi Crestian näkökulmasta
Tapahtuma vahvisti käsitystämme siitä, että suurin arvo syntyy, kun tieto liikkuu paremmin, vaihtoehtoja voidaan arvioida nopeammin ja asiantuntijan aikaa vapautuu kohtiin, joissa harkintaa todella tarvitaan.
Juuri tästä syystä pidämme tärkeänä näkökulmaa, jossa tekoälyä tarkastellaan osana työnkulkuja, päätöksenteon tukea ja käytännön asiantuntijatyötä, ei irrallisena teknologiana.
Tarvitsetko asiantuntijaratkaisuja? Tutustu Crestian palveluihin jo tänään.